Tiedote: Olemme julkaisseet Someturvan ensiapuyksikön vuosiraportin 2022

7.6.2023 | Lukuaika:3 minuuttia

Avaamme ensi kertaa valtakunnallisesti ja vuositasolla näköalaamme lasten ja nuorten somessa kokemaan häirintään. Olemme koonneet vuosiraporttimme, jotta yhä useampi lasten ja nuorten kanssa työtä tekevä ja vanhempi saisi tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden todellisesta tilasta sekä riskeistä ja vaaroista. Lisäksi olemme halunneet tuoda esiin, että verkkohäirinnän uhreja voidaan auttaa nopeasti ja tehokkaasti.

Olemme julkaisseet alla olevan lehdistötiedotteen 7.6.2023 perustuen samana päivänä julkaisemaamme vuosiraporttiin. Someturvan vuosiraportti 2022 on ladattavissa alta.

Jo alakoululaisten arkea varjostavat somekiusaaminen ja seksuaalirikollisuus

Someturvan verkkohäirinnän ensiapuyksikkö tiedottaa viime vuonna tulleisiin avunpyyntöihin liittyen, että vanhempien tulisi kiinnittää erityistä huomiota lasten käyttämiin sovelluksiin. Someturvan vuoden 2022 vuosiraportin mukaan alaikäisten keskuudessa kiusaamista tai muita verkkorikoksia tapahtui alaikäisille eniten Snapchatissa, WhatsAppissa ja TikTokissa.

Someturvan verkkohäirinnän ensiapuyksikön johtajan Kaisa Rissasen mukaan lasten kokema rikollisuus jää helposti piilorikollisuudeksi eikä tule missään vaiheessa aikuisten tietoon. Someturvan ensiapuyksikön mukaan kaikista alaikäisten ilmoittamista tilanteista 38 %:ssa diagnosoitiin rikos. Näistä rikostapauksista 40 %:ssa oli kyse lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.

— Snapchat on suosittu viestisovellus, jonka käyttäjäkunta on Suomessa pääasiassa lapsia ja nuoria. Snapchatin leikkisä ulkoasu voi olla vanhemmalle harhaanjohtava – lapsille suunnatun ulkomuodon ei kuitenkaan pidä antaa hämätä. Sovellus mahdollistaa muun muassa ventovieraille oman sijainnin jakamisen, mikä on monessa seksuaalirikoksessa erityisen riskialtista, kertoo verkkomaailman juridiikan asiantuntija Rissanen.

Myös vakavat kiusaamistilanteet somessa ja somen ulkopuolella ylittävät usein rikoksen kynnyksen. Someturvan ensiapuyksikön vuoden 2022 tilastoissa yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus. Ilmoitetuissa tilanteissa noin joka toisessa tapauksessa on ollut kyseessä kiusaamistilanne. Lapset ja nuoret jäävät helposti ongelmatilanteiden kanssa yksin.

— Somekiusaaminen sekä kouluun liittyvä somekiusaaminen ovat yleistyneet vuosi vuodelta ja tämä koskettaa yhä nuorempia heidän saadessaan älypuhelimet käyttöönsä. Kun kiusaaminen tapahtuu somessa, se voi lähteä helposti kiusaajankin käsistä ja vahingot voivat kasvaa nopeasti suuriksi. Kiusaamisen osapuolia voikin yllättää se, että somessa tapahtuvassa kiusaamisessa rikoskynnyksen ylittyminen on varsin yleistä, kuvailee Rissanen.

Someturvan mukaan somessa tapahtuva kiusaaminen tai ahdistelu voi aiheuttaa pitkäaikaisia seurauksia, joista toipuminen voi olla hidasta.

— Vanhempien tulisi olla todella tarkkoja lasten käyttämistä sovelluksista ja varmistaa, että riittävät turvallisuusasetukset ovat käytössä, kehottaa Suvi Uski, sosiaalisen median tutkija ja Someturvan toimitusjohtaja.

Tuoreiden tilastojen valossa Uskin mukaan alaikäisen joutuminen rikoksen uhriksi on vain ajan kysymys. Vanhemman valvontakaan ei ole riittävä suoja, vaan tilanteita voi tulla eteen kenelle tahansa. Uski kuitenkin täsmentää, että silloin kun jotain ikävää sattuu, on ilmiöstä perillä olevan vanhemman tuki ratkaisevassa asemassa.

Someturva ylläpitää Suomen ainoaa verkkohäirinnän ensiapuyksikköä, jonka palvelun piirissä on jo noin 300 000 7-75-vuotiasta suomalaista. Someturva on toiminut vuodesta 2017 tarjoten ensiapuyksikön kautta konkreettista apua erilaisiin häirinnän tilanteisiin oppimisyhteisöille ja työyhteisöille. Oikeudellisen arvion lisäksi avunpyytäjä saa apua tilanteen ratkaisemiseen tai rauhoittamiseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Osana ensiapuyksikön palvelumallia on myös tapauskohtaiset ohjeet tarvittaviin some- tai verkkotoimenpiteisiin.

Lisätietoja:
Kaisa Rissanen, ensiapuyksikön johtaja,
etunimi.sukunimi@someturva.fi