Häiriköinti – somerikos vai ei?

12.10.2020 | Lukuaika:4 minuuttia

12.10.2020

Ei-toivotut viestit, stalkkaus ja muunlainen häiriköinti voi saada somessa monenlaisia muotoja. Lue tästä blogista, minkälaista häiriköintiä somessa tapahtuu ja milloin se ylittää rikoksen rajan.

Vuoden 2020 vaikuttajaksi valittu tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila kertoi pari viikkoa sitten Iltalehden haastattelussa ahdistavasta vaiheesta, jossa hänen ikkunoitaan ja oviaan tultiin hakkaamaan ja potkimaan päivittäin. Hän oli joutunut kotonaan häiriköinnin kohteeksi. Mmiisasin tapauksessa häiriköinti meni poikkeuksellisen pitkälle: se ulottui somen ulkopuolelle ja pakotti hänet muuttamaan uuteen osoitteeseen.

Tahallisesti aiheutetun häiriön kohteeksi voi joutua paitsi kotona myös somessa. Toisaalta somen ulkopuolella tapahtuva häiriköinti on voinut tapahtua somen avulla, kuten Mmiisasin tapauksessa. Häiriköinti on somessa harmillisen yleistä. Tämä ilmenee hyvin Plan Internationalin tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan Suomessa somehäirintää kokeneista tytöistä 31 % oli saanut somessa jatkuvia ei-toivottuja yhteydenottoja. Minkälaista häiriköintiä somessa tapahtuu ja milloin se ylittää rikoksen rajan?

Jatkuvat ei-toivotut yhteydenotot

Häiriköinti voi saada somessa monenlaisia muotoja, joissa somen rooli ja merkitys vaihtelee. Ensinnäkin häiriköinti voi olla Planin tutkimuksessakin esiin nousseita jatkuvia ei-toivottuja yhteydenottoja, jotka tarkoittavat käytännössä tietylle henkilölle suunnattuja häiritseviä viestejä, puheluita, sähköposteja tai esimerkiksi kommentteja. Näissä tilanteissa some toimii siis käytännössä häiriköinnin välittäjänä. Kokemuksemme mukaan esimerkiksi Snapchatissa tai Instagramissa on harmillisen tavallista saada ei-toivottuja viestejä, joissa pyydetään lähettämään itsestään alastonkuvia, lähetetään vastaanottajalle pyytämättä “kalukuvia” tai viestit ovat muuten asiattomia. Toisaalta on myös yleistä, että viestit ovat loukkaavia tai jopa uhkailevia. Niissä voidaan haukkua, arvostella tai pahimmissa tapauksissa uhata seksuaalisella tai fyysisellä väkivallalla tai jopa tappamisella.

Jo yksittäinenkin viesti tai kommentti voi täyttää kunnianloukkauksen tai laittoman uhkauksen tunnusmerkit. Kun saman henkilön ei-toivotut yhteydenotot ovat jatkuvia, kyseeseen voi tulla lisäksi rikos nimeltä viestintärauhan rikkominen. Tällöin edellytyksenä on, että häiriköinti on ollut sellaista, että se tyypillisesti aiheuttaisi viestien vastaanottajalle huomattavaa haittaa tai häiriötä. Tähän arvioon vaikuttavat muun muassa yhteydenottojen lukumäärä, ajankohta, häiriköinnin kesto, yhteydenottojen sisältö, niiden lähettämisen taustalla oleva motiivi ja se, onko viestien lähettämistä jatkettu kielloista tai estoista huolimatta.

Vakavammissa tilanteissa on kyse vainoamisesta

Jos häiriköinti muodostuu elämänlaatua vakavasti häiritseväksi tilaksi, kyseeseen voi tulla myös vakavampi rikos, vainoaminen. Edellytyksenä on, että stalkkaus eli esimerkiksi seuraaminen, tarkkailu, uhkailu tai ei-toivotut yhteydenotot on jatkuvaa ja aiheuttaa häiriköinnin kohteessa tyypillisesti pelkoa tai ahdistusta. Jotta vainoamisen kynnys ylittyy, häiriköinniltä vaaditaan siis tiettyä vakavuutta. Se voi perustua esimerkiksi viestien erityisen ahdistavaan sisältöön, erilaisten osatekojen suureen lukumäärään tai niiden intensiivisyyteen.

Ei-toivottujen yhteydenottojen lisäksi vainoamistilanteet voivat pitää sisällään myös muunlaisia tekoja. Tällöin sosiaalinen media ei toimi enää pelkästään asiattomien yhteydenottojen välittäjänä, vaan se saa myös muunlaisia rooleja. Somen kautta on helppo esimerkiksi levittää perättömiä huhuja, arkaluonteisia kuvia tai tahrata toisen maine. Joissakin tapauksissa vainoaminen voi pitää sisällään myös jatkuvaa perättömien huhujen levittämistä, uhrin kuvilla tehtyjä feikkiprofiileja tai työnantajalle lähetettyjä sähköposteja.

Joissakin tilanteissa someen jätetyt digitaaliset jalanjäljet taas mahdollistavat sen, että vainoaja kerää somen avulla tietoja uhrista, hänen asuinpaikastaan, lähipiiristään, internetin käytöstään tai sijainnistaan. Näin kävi esimerkiksi Mmiisasin tapauksessa, jossa häiriköijät olivat tunnistaneet hänen kotinsa somessa julkaistusta terassinlaittovideosta. Vastaavista tilanteista on olemassa myös muita huolestuttavia esimerkkejä. Esimerkiksi viime vuonna Iltalehti uutisoi japanilaisesta poptähdestä, jonka asuntoon oli tunkeutunut tuntematon mies, joka oli asuntoon päästyään myös kosketellut naista. Mies oli päässyt naisen jäljille tutkimalla tämän sosiaaliseen mediaan jakamia kuvia. Hän oli löytänyt naisen tämän silmästä heijastuneen kuvan avulla. Mies selvitti, missä kyseinen juna-asema sijaitsee, ja jäi paikalle väijymään naista. Naisen tultua paikalle, mies seurasi naista tämän kotiin. Näin pitkälle menevä, somen kautta alkanut häiriköinti on harvinaista, mutta osoittaa, mihin kaikkeen somea voidaan pahimmillaan käyttää.

Pidä huolta omista rajoistasi

Vaikka trollaus, ilkeät ja jopa uhkaavat kommentit voivat tuntua somen pakolliselta pahalta, kaikkea häiriköintiä ei tarvitse sietää. Kun hahmottaa, millä tavoin some mahdollistaa häiriköintiä – välittää ei-toivottuja yhteydenottoja, mahdollistaa epäedullisten tietojen leviämisen ja toimii välineenä henkilökohtaisten tietojen keräämiseen – itseä on myös helpompi suojata häiriköinnin eri muodoilta. Paljolta voikin välttyä jo sillä, että aina ilmiantaa asiattomat viestit ja estää niiden lähettäjän. Kun henkilö on estetty, hän ei pääse ottamaan sinuun yhteyttä somen välityksellä. Sama pätee myös tilanteeseen, jossa häiriköinti sisältää valheellisen tiedon levittämistä tai esimerkiksi valeprofiileja. Jos tiedon tai profiilin saa pois somesta, häiriköinnistä voi päästä eroon. Tämän lisäksi on tärkeää olla tarkkana siitä, mitä itsestä somessa jakaa. Julkaisetko jatkuvasti kuvia samoista paikoista läheltä kotiasi? Voiko kodista ottamistasi kuvista päätellä, missä kotisi sijaitsee?

Vaikka somessa olisi kuinka varovainen, häiriköinti voi silti osua omalle kohdalle. Tällöin suosittelemme kuuntelemaan itseä: tuntuuko tilanne jollakin tavalla ahdistavalta tai vaikuttaako se omaan arkeen, jaksamiseen tai käyttäytymiseen somessa? Jos vastaus on kyllä, suosittelemme hakemaan apua asian selvittämiseksi. Tällaisten tilanteiden kanssa ei kannata ikinä jäädä yksin. Someturvalta saat apua ja tukea tilanteen ratkaisemiseen. Tiimimme kertoo, onko tilanteessa ylittynyt rikoksen raja, antaa konkreettiset toimintasuositukset ja varmistaa hyvinvointisi.

Kaisa
Someturvan juristi