Sosiaalinen media ja kouluväkivalta on vaarallinen yhdistelmä
| Lukuaika:4 minuuttia
24/09/2020
Viime viikon tiistaina Vantaan Kytöpuiston koulussa neljä oppilasta pahoinpiteli välitunnilla koulun oppilaan. Pahoinpitelystä kuvattiin video ja se lähti leviämään nopeasti somessa. Asia on herättänyt paljon keskustelua julkisuudessa: voiko kiusaaminen olla rikos, miksei siihen vieläkään puututa riittävästi ja miten vastaavilta tilanteilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä?
Tehdään ensin tärkeä asia selväksi – koulukiusaaminen voi olla rikos. Esimerkiksi tässä tilanteessa kuudesluokkalaiset pojat ovat lyöneet ja potkineet yhtä oppilasta koulun pihalla eli syyllistyneet ainakin pahoinpitelyyn tai mahdollisesti jopa sen vakavampaan tekomuotoon, törkeään pahoinpitelyyn. Tämän lisäksi jokainen, joka on levittänyt tapahtumasta kuvattua videota somessa loukatakseen uhria, on voinut syyllistyä kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavaan tiedon levittämiseen.
Someturvan tukijoukkoihin kuuluva presidentti Tarja Halonen totesi tällä viikolla ylen haastattelussa, että kiusaaminen ja some on pelottava yhdistelmä. Snapchat, WhatsApp, TikTok ja muut sovellukset mahdollistavat kuvamateriaalin nopean jakamisen. Kun video on kerran jaettu someen, sitä voi olla todella hankalaa saada sieltä pois. Kuka tahansa voi kopioida videon ja jakaa sitä eteenpäin uudella alustalla.
Kiusaajat ovat alaikäisiä, joutuvatko he vastaamaan teoistaan?
Kyllä, alaikäinen tekijä voi joutua kiusaamisesta vastuuseen. Vaikka rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15 vuotta, kaikenikäiset voivat olla teoistaan vahingonkorvausvelvollisia. Esimerkiksi pahoinpitelystä aiheutuu uhrille usein kipua ja särkyä, henkistä kärsimystä sekä taloudellisia kuluja, kuten lääkärinlaskuja. Myös alle 15-vuotias voi joutua maksamaan nämä uhrille aiheuttamansa kulut ja haitat. On hyvä muistaa, että vahingonkorvaukset jäävät lähtökohtaisesti lapsen tai nuoren itsensä maksettavaksi. Vaikka hänellä ei olisikaan vielä varaa maksaa niitä, ne eivät siirry automaattisesti vanhempien vastuulle, vaan korvaukset peritään esimerkiksi hänen tulevista palkoistaan.
Apua, näin videon ja jaoin sen eteenpäin. Olenko syyllistynyt rikoksen?
Jokainen on somessa ja sen ulkopuolella vastuussa omista teoistaan. Videon kuvaaminen ja lataaminen someen voi täyttää rikoksen tunnusmerkit. Rikoksesta voi kuitenkin olla kyse myös silloin, kun “vain” jakaa videon eteenpäin. Kiusatulle aiheutuu sitä enemmän haittaa, vahinkoa ja mielipahaa mitä laajemmalle videota levitetään. Tämän takia arkaluontoisten tai loukkaavien videoiden levittäminen somessa voi olla rikos ja siihen voi syyllistyä kuka tahansa, joka levittää videota eteenpäin. Arvioitavaksi tulee kaksi rikosta: kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen.
Vaikka jotkut ovatkin levittäneet videota nimenomaan loukatakseen uhria, varmasti monet ovat jakaneet sitä asiaa sen enempää ajattelematta ja pahaa tarkoittamatta. Emme aina ymmärrä tekojemme vaikutuksia. Rikokseen syyllistyminen edellyttää aina tahallisuutta. Voit joutua jakamisesta vastuuseen, jos sinun olisi tullut videota eteenpäin jakaessasi ymmärtää, että se voi aiheuttaa kiusatulle vahinkoa, haittaa tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa.
On hyvä muistaa, että kunnianloukkauksen raja voi ylittyä, vaikka olisit jakanut videota vain pienellekin joukolle ihmisiä esimerkiksi rajatussa WhatsApp-ryhmässä. Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen taas edellyttää, että sitä on levitetty “lukuisten ihmisten” saataville. Oikeuskäytännössä tämä on usein tarkoittanut vähintään kymmeniä (20–30) ihmisiä.
Mitä minun pitää tehdä jos näen väkivaltavideon somessa?
Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, etteivät tällaiset videot leviä somessa. Jos näet tämän tai vastaavan väkivaltavideon somessa, sitä ei kannata jakaa eteenpäin, eikä myöskään vain katsoa tai ohittaa. Sen sijaan se olisi hyvä ilmiantaa kyseisen somealustan ylläpidolle. Väkivaltaisen kuvamateriaalin jakaminen on suosituimmilla somealustoilla kiellettyä. Lisäksi väkivaltaista materiaalia sisältävistä videoista on tärkeää ilmoittaa poliisille. Esimerkiksi nyt poliisi pyrkii selvittämään, kuinka laajalle Kytöpuiston kouluväkivallasta kuvattu video on somessa levinnyt. Videosta tehdyt ilmoitukset auttavat poliisia selvitystyössä.
Kiusaaminen lisää kiusaamista
Koulukiusaaminen herättää vahvoja tunteita. Tunnekuohuissa usein syytellään ja osoitellaan sormella eri tahoja, kuten koulua, vanhempia ja somealustoja, ja vaaditaan heitä ottamaan vastuu aiheutuneesta vääryydestä. On totta, että näillä kaikilla tahoilla on oma vastuunsa kiusaamistilanteissa. Koululla on valvontavastuu alaikäisistä koulupäivän aikana, vanhemmat vastaavat lastensa riittävästä kasvatuksesta sekä valvonnasta, ja somealustojen tulisi onnistua paremmin kitkemään alustoilla tapahtuvaa kiusaamista.
Syyttely voi kuitenkin pahimmillaan johtaa siihen, että rikoksiin eivät syyllisty pelkästään koulukiusaajat ja videota somessa levittävät nuoret, vaan myös somessa huonosti käyttäytyvät aikuiset. Kytöpuiston koulun rehtori kertoi tällä viikolla MTV:lle joutuneensa muun muassa Twitterissä ankaran ryöpytyksen kohteeksi. Vaikka rehtorilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen, henkilökohtaisuuksiin menevät loukkaukset ja esimerkiksi uhkailu eivät edistä asiaa ja ylittävät herkästi rikoksen rajan. Ammattilaisten tulee kestää tiettyyn rajaan asti heidän toimintaansa kohdistuvaa arvostelua, mutta kaikkea ei heidänkään tarvitse sietää. Asiallinen kritiikki on eri asia kuin kunnianloukkauksen tunnusmerkit täyttävä “sheimaus”.
Sama koskee kiusaajia, jotka voivat olla somessa leviävästä videosta helposti tunnistettavissa. Vaikka he ovat toimineet todella väärin, myös heidän tahallinen sheimaaminen tai yksityisyyden loukkaaminen somessa voi olla rikos. Jos joku esimerkiksi levittää videota siinä tarkoituksessa, että haluaa paljastaa kiusaajan henkilöllisyydet ja tuoda kaikkien tietoisuuteen heidän väärät tekonsa, voi levittäjä itse syyllistyä rikokseen.
Tämä palauttaa meidät sosiaalisen median kulttuuriin ja somehäirinnän syvällisempiin taustatekijöihin. Lapset ottavat mallia aikuisilta. Tämä pätee myös somekäyttäytymiseen. Kun aikuiset purkavat aggressioitaan ja kiusaavat toisiaan somessa, mitä voimme odottaa nuorilta?
Kaisa
Someturvan juristi