Mitä tapahtuu rikosilmoituksen jälkeen?
| Lukuaika:5 minuuttia
15.6.2021
Monelle verkkohäirintää kohdanneille rikosilmoituksen teko poliisille on hyvin merkittävä askel. Vaikka ensisijainen keino asian selvittämiseksi ja tilanteen eskaloitumisen estämiseksi on aina pikainen puuttuminen ja oikeanlaisen avun saaminen, voi rikosilmoituksella olla myös tärkeä rooli asian päätökseen saamiselle. Ennen rikosilmoituksen tekoa tilannetta ollaan usein arvioitu ja pohdittu tarkasti. Kun rikosilmoituksen teosta on kulunut jonkin aikaa, eikä poliisista ole kuulunut mitään, saattaa tilanne herättää uusia kysymyksiä. Mitä nyt? Milloin saan tietoa poliisilta? Vai saanko? Onko tapaus otettu esitutkintaan ja mistä tiedän tarvitseeko minun tehdä jotain? Nämä ovat kysymyksiä, joita me Someturvalla saamme usein. Mitä rikosilmoituksen jälkeen oikein tapahtuu?
Rikosilmoituksen teko
Lähdetään liikkeelle siitä, että rikosasian saattaminen rikosprosessiin edellyttää lähes aina rikosilmoitusta. Poliisille ilmoittaminen on tärkeää, sillä se ei ole ainoastaan edellytys sille, että rikosta voidaan lähteä selvittämään, vaan myös edellytys rikoksella aiheutettujen vahingonkorvausten vaatimiselle. Voit tehdä rikosilmoituksen missä tahansa poliisiasemalla, mutta rikoksen tutkii pääsääntöisesti sen alueen poliisi, missä teko on tapahtunut.
Rikosilmoituksen kirjaaminen
Rikosilmoituksen tehtyäsi poliisi kirjaa ilmoituksesi poliisiasiain tietojärjestelmään. Ilmoitustavastasi ja käsittelyruuhkasta riippuen kirjaamisessa voi mennä muutama päivä tai viikko. Kun ilmoitus on kirjattu, tapauksella on rikosilmoitusnumero. Kun olet jatkossa yhteydessä poliisiin, esimerkiksi pyytääksesi tilannepäivitystä tai halutessasi täydentää rikosilmoitustasi, voit viitata tällä numerolla juuri sinun tapaukseesi. Numero kannattaa siis pitää hyvässä tallessa.
Rikosilmoitusten priorisointi
Kaikki rikosilmoitukset esikäsitellään, mutta ne priorisoidaan niiden kiireellisyyden perusteella. Sakkorangaistukseen johtavat tapaukset, kuten vähäiset kunnianloukkausasiat, saattavat jäädä listan hännille. Etusijalla ovat usein laajat talousrikokset, järjestäytynyt rikollisuus ja esimerkiksi terrorismi. Toisaalta tutkintaa saattaa nopeuttaa aikapaine rikosten vanhentumisessa ja esimerkiksi "yksinkertaisemmat" asiat voidaan käsitellä nopeastikin. Ei siis kannata hätääntyä, jos asian käsittelyssä kestää aluksi pidempään!
Jos haluat kuitenkin tiedustella asian etenemistä, voit ottaa yhteyttä poliisiin puhelimitse asuinpaikkasi poliisiaseman erikseen määriteltyinä aukioloaikoina. Poliisipäivystyksen lisäksi poliisin nettisivulta löytyy poliisilaitosten kirjaamojen yhteystiedot. Kirjaamo voi olla hyvä paikka ottaa yhteyttä sähköpostitse, kun tutkinta on aloitettu ja rikosilmoitusnumero on jo tiedossa.
Esitutkinnan aloittaminen
Jos poliisi epäilee, että on tapahtunut rikos, alkaa esitutkinta. Laki antaa siis poliisille harkintavaltaa siinä, milloin esitutkintakynnys ylittyy. Kynnys esitutkinnan aloittamiseen on kuitenkin matala. Jos poliisi ei aloita esitutkintaa, siitä ilmoitetaan sinulle. Kun esitutkinta on aloitettu, asialla on paitsi oma asianumero myös tutkinnanjohtaja.
Esitutkinnan kulku
Esitutkinnassa tiedustellaan asianomistajan vaatimuksia asiassa, ja poliisi selvittää tarkemmin mitä on tapahtunut ja millaisia vahinkoja rikoksen uhrille on aiheutunut. Poliisi kuulee pääsääntöisesti rikoksen uhria, epäiltyä ja mahdollisia todistajia. Lisäksi poliisi voi hankkia muuta todistusaineistoa, kuten esimerkiksi erilaisia lausuntoja, tai suorittaa teknistä tutkintaa.
Joskus poliisi voi lopettaa esitutkinnan eli rikoksen tutkimisen, jos asiassa ei ole syytä epäillä rikosta tai asia on tiettyjen edellytysten täyttyessä luonteeltaan ilmeisen vähäinen. Jos koet, että asian hoito poliisissa ei ole oikeudenmukaista, et saa vastauksia kysymyksiisi tai tehty päätös vaikuttaa virheelliseltä tai lainvastaiselta, voit tehdä asiasta hallintokantelun poliisilaitosten oikeusyksiköille. Jos asian käsittely lopetetaan poliisissa, voit myös ottaa yhteyttä syyttäjään ja pyytää syyttäjää määräämään esitutkintaa toimitettavaksi.
Esitutkinnan jälkeen
Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinta suoritetaan esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella. Kertynyt materiaali kootaan poliisin puolesta esitutkintapöytäkirjaksi ja toimitetaan syyttäjälle. Tiesitkö, että sinulla on asianosaisena pääsääntöisesti oikeus saada jäljennös esitutkintapöytäkirjasta? Voit tilata sen suoraan siltä poliisilaitokselta tai -asemalta, joka käsittelee asiaasi.
Syyttäjä tekee asiassa syyteharkinnan ja jos se katsoo, että syytekynnys ylittyy, rikoksen tekijä eli vastaaja haastetaan oikeuteen. Asiassa järjestetään pääsääntöisesti käsittely sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä rikos on tehty mutta käsittely on myös tietyissä tilanteissa mahdollista siinä tuomioistuimessa, jonka alueella syytettävä asuu tai vakinaisesti oleskelee.
Jos syyttäjä päättää olla nostamatta asiassa syytettä, voi sinulla olla vielä toissijainen syyteoikeus eli voit itse nostaa rikoksesta syytteen käräjäoikeudessa. Tällöin on kuitenkin järkevää punnita syytteen nostamisen hyötyjä ja haittoja. Saatat esimerkiksi joutua itse kattamaan paitsi oman avustajasi kulut myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Syyttäjän perustelu syyttämättäjättämispäätökselle on myös hyvä lukea tarkasti läpi. Syyttäjän on pääsääntöisesti nostettava syyte epäillystä rikoksesta, jos hän katsoo, että se on laissa säädetty rangaistavaksi, sen syyteoikeus ei ole vanhentunut ja on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Jos poliisin esitutkinnassa hankitun selvityksen perusteella ei kuitenkaan ole löytänyt tarpeeksi todisteita syytteen nostamiselle, voivat mahdollisuudet toissijaisen syytteen menestymiselle todisteiden puutteessa olla myös rajalliset.
Myös syyttäjän tekemästä päätöksestä voi kannella. Valtakunnansyyttäjä voi ylimpänä syyttäjänä ottaa harkintansa mukaan paikallissyyttäjän ratkaiseman asian uudelleen ratkaistavaksi ja arvioida, onko perustetta muuttaa paikallissyyttäjän ratkaisua.
Kannattaako rikosilmoitus tehdä?
Moni miettii, onko rikosilmoituksen teko kannattavaa. On hyvin luonnollista, että prosessin aloittaminen tuntuu jännittävältä ja ehkä jopa hieman pelottavalta. Saatat myös pohtia, onko asiasi tarpeeksi vakava ja kannattaako sillä kuormittaa poliisin resursseja. Nämä ovat täysin ymmärrettäviä ajatuksia. Rikosilmoituksen teko kannattaa kuitenkin aina. Sen lisäksi, että poliisilla on suuremmat mahdollisuudet saada tekijä kiinni, auttaa se myös poliisia näkemään yhteiskunnan trendejä ja kehityssuuntia. Kun rikostilastot vastaavat verkkohäirinnän todellisuutta, voi poliisi myös arvioida resurssien tarpeet ja priorisoida jatkossa paremmin myös somessa tapahtuvien rikosten käsittelyä.
Lisäksi rikosilmoituksen teko on ainoa tapa saada tekijä vastuuseen teosta. Kannattaa myös muistaa, että näytön etsiminen rikostapahtumaan ei ole sinun, vaan poliisin tehtävä. Älä siis anna periksi vain siksi, että sinusta tuntuu siltä, ettei todistusaineistoa ole tai että asia olisi vähäinen ja veisit poliisin resursseja turhaan. Monet somerikokset voivat olla vakavia kunnianloukkausrikoksia ja niillä voi olla koviakin seurauksia. Poliisilla on myös itsellä vastuu rikosilmoitusten oikeanlaisesta käsittelystä ja resurssien ohjauksesta. Monet tapaukset päätyvät oikeuteen asti ja niitä saadaan ratkaistua, joten rikosilmoitus kannattaa aina tehdä matalalla kynnyksellä. Ilmoita siis aina poliisille, jos koet, että sinua kohtaan on somessa toimittu väärin!
Lähteet:
https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/rikosprosessi/
https://poliisi.fi/miten-rikosilmoitus-kasitellaan
https://syyttajalaitos.fi/syyteharkinta