Miten puuttua työntekijän kohtaamaan verkkohäirintään - 5 vinkkiä

20.4.2023 | Lukuaika:5 minuuttia

Työntekijöihin kohdistuva häirintä asiakkaiden ja muiden tahojen suunnalta on työnantajalle aina vaikea tilanne. Työnantajan velvollisuus on puuttua työntekijän kohtaamaan kiusaamiseen ja häirintään. Somen mukanaan tuoma ulottuvuus saattaa paisuttaa häirintätilanteita ja aiheuttaa vakavia seurauksia. Lue tästä 5 vinkkiä työnantajalle.

Julkaisemme työpaikalla päivittäin TikTok-videoita yrityksen tilillä. Jo viikon ajan yksi työntekijä on saanut epäasiallisia kommentteja tuntemattomalta henkilöltä aina kun hän näkyy videoissa. Työntekijän ulkonäköä on haukuttu kommenteissa todella inhottavasti, mutta olemme pyrkineet jättämään haukkujan omaan arvoonsa. Eilen työntekijä kuitenkin kertoi, että hänen videoistaan on otettu screenshotteja, joita on levitetty Ylilaudalla. Ylilaudan langat ovat täynnä pilkkaamista ja huorittelua.Yksityisen päiväkodin johtaja

1. Varaudu etukäteen

Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus puuttua epäasialliseen kohteluun ja häirintään. Se, että häirintä tapahtuu verkossa, ei tee siitä lainkaan vähäpätöisempää.

Häiriköijä voi olla oma esimerkiksi työkaveri, asiakas, yhteistyökumppani tai tuntematon henkilö. Verkkohäirinnän muotoja voivat olla muun muassa loukkaavat tai uhkailevat viestit, kuvien tai videoiden levittäminen, seksuaalinen ahdistelu, yksityisten tietojen jakaminen tai työntekijään kohdistunut vihakampanja somessa.

Verkkohäirinnän kohteeksi voi joutua kuka vain, milloin vain. Verkkohäirintä ei kysele kelloa tai katso kalenteria. Usein tilanteet tapahtuvat ja myös eskaloituvat nopeasti.

Tämän vuoksi työnantajan ja esihenkilöiden on hyvä miettiä jo etukäteen, miten toimitaan, jos omalla työpaikalla kohdataan verkkohäirintää. Työnantajan huolehtimisvelvoitteesta ja suunnitelmallisuudesta on säädetty myös työturvallisuuslaissa.

Huolellisesti laaditut käytännöt lisäävät turvallisuuden tunnetta ja vähentävät paniikkia silloin, kun tilanne on jo päällä.

2. Kuuntele ja tue työntekijää

Kun työntekijä kertoo verkkohäirinnästä, suhtaudu tilanteeseen vakavasti. Kuuntele työntekijää, ja kerro, että haluat auttaa häntä. Jo sen toteaminen, että työnantaja on työntekijän puolella, on iso asia verkkohäirintää kokeneelle (esim. Trionfi & Luque, 2019).

Jos tilanne on sinulle uusi etkä oikein tiedä mitä sanoa työntekijälle, voit lähteä liikkeelle esimerkiksi näiden kysymysten avulla:

• Mitä on tapahtunut ja missä kanavissa?
• Onko häiriköijä työntekijälle tuttu vai tuntematon?
• Pelkääkö työntekijä oman turvallisuutensa puolesta?
• Mikä on työntekijän henkinen vointi?
• Millaista tukea työntekijä erityisesti toivoisi työnantajalta tilanteessa?

3. Ole työntekijän apuna

Verkkohäirintä on ikävä ja kuormittava kokemus kenelle tahansa. Työpaikalla verkkohäirinnän kohteeksi joutumisella on useita kielteisiä seurauksia työntekijälle. Verkkohäirintä työpaikalla voi lisätä esimerkiksi psyykkistä ahdistusta ja työuupumusta sekä vähentää työhön sitoutumista (esim. Celuch ym. 2021).

Työntekijän hyvinvoinnista ja jaksamisesta on ensisijaisen tärkeää huolehtia. Työntekijää kannattaa myös matalalla kynnyksellä ohjata hakeutumaan työterveyden palveluihin. Jos se verkkohäirintää kokeneelle työntekijälle sopii, tilanteesta voi olla hyvä viestiä koko henkilöstölle tai läheisille kollegoille.

Työntekijää voi myös auttaa keräämään tilanteesta todisteita. Esimerkin tapauksessa kommentteja oli sekä TikTokissa että Ylilaudalla. Kaikista inhottavista kommenteista olisi hyvä ottaa talteen kuvakaappauksia todisteeksi. Työntekijän ei kuitenkaan tulisi käydä läpi loukkaavia kommentteja yksin. Hänen kanssaan voi sopia, että esihenkilö tai kollega kerää todisteet työntekijän puolesta.

4. Arvioi työpaikan järjestelyitä

Kun työntekijän kanssa on keskusteltu ja hänen toiveensa ovat selvillä, on hyvä pohtia käytännön järjestelyitä työpaikalla. Usein verkkohäirintätilanteet ovat mutkikkaita, jolloin myös lähiesihenkilön kannattaa kertoa tapahtuneesta omalle esihenkilölleen. Jos työpaikalla on käytössä epäasialliseen käytökseen tai uhkaaviin tilanteisiin liittyviä ilmoitusjärjestelmiä tai toimintaohjeita, ne kannattaa ottaa käyttöön.

On tärkeää pitää mielessä, että verkkohäirinnällä on vaikutuksia myös verkon ulkopuolelle. Jos työntekijä kokee verkkohäirinnän vuoksi olonsa turvattomaksi työpaikalla, tulee työnantajan ja/tai esihenkilön miettiä keinoja, joilla työntekijän turvallisuus ja turvallisuuden tunne saadaan varmistettua.

Esimerkin tapauksessa verkkohäirintä oli lähtenyt liikkeelle yrityksen TikTokista, ja levinnyt Ylilaudalle. Epäasiallisesti kommentoinut käyttäjä tulee estää ja ilmiantaa TikTokille, ja kaikki hänen kommenttinsa poistaa. Työnantaja voi olla myös Ylilaudan ylläpitoon yhteydessä, ja pyytää epäasiallisten lankojen poistoa.

Lisäksi voi olla hyvä sopia, että yrityksen sometilejä moderoidaan jatkossa entistä tarkemmin tai kommentointia kokeillaan joksikin aikaa estää tai rajoittaa. Joskus verkkohäirintätilanteet tarjoavat sopivan paikan pohtia laajemminkin yrityksen toimintatapoja tai somekulttuuria. Jos työntekijöiden näkyminen yrityksen sometilillä voi altistaa verkkohäirinnälle, voi olla tarpeen miettiä turvallisempia tapoja tuottaa yrityksen somesisältöä.

5. Muista, että verkkohäirintä voi olla rikos

Vaikka kaikki verkkohäirintä on inhottavaa, joissain tapauksissa kyseessä voi olla jopa rikos. Työntekijällä tai esihenkilöllä on oikeus tehdä tilanteessa rikosilmoitus.

Esimerkin tapauksessa työntekijä oli saanut loukkaavia kommentteja kahdessa eri kanavassa. Joissain tapauksissa halventavat kommentit voivat olla rikos nimeltä kunnianloukkaus. Oikeudelliseen arvioon vaikuttavat muun muassa kommenttien tarkka sisältö sekä se, kuinka pitkään tilannetta on jatkunut, ja kuinka moni on voinut nähdä loukkaavat kommentit.

Esimerkissä halventavia kommentteja ja nimittelyä tuli myös Ylilaudalla, oletettavasti useammalta eri henkilöltä. On hyvä huomata, että jokaisen kommentoijan tekoja arvioidaan erikseen. Somessa ja somen ulkopuolella jokainen on vastuussa omista sanoista ja teoistaan.

Jos esimerkin tuntematon kommentoija alkaisi lähettää työntekijälle häirintätarkoituksessa esimerkiksi tekstiviestejä tai yksityisviestejä somessa, voisi kyseeseen tulla myös rikos nimeltä viestintärauhan rikkominen. Viestintärauhan rikkominen edellyttää, että toistuva viestien lähettäminen tai soittaminen häirintätarkoituksessa on omiaan aiheuttamaan huomattavaa häiriötä tai haittaa.

Lisäksi toistuva häiritsevä käytös voi olla myös rikos nimeltä vainoaminen. Vainoaminen voi tulla kyseeseen, jos sama henkilö toistuvasti somessa estämisen jälkeenkin ottaa yhteyttä tai esimerkiksi seuraa työntekijää niin, että se aiheuttaa työntekijälle pelkoa tai ahdistusta.

Mikä Someturva?

Someturva ylläpitää Suomen ainoaa verkkohäirinnän ensiapuyksikköä, jonka palvelun piirissä on jo noin 300 000 7-75-vuotiasta suomalaista. Someturva on toiminut vuodesta 2017 tarjoten ensiapuyksikön kautta konkreettista apua erilaisiin häirinnän tilanteisiin oppimisyhteisöille ja työyhteisöille. Oikeudellisen arvion lisäksi avunpyytäjä saa apua tilanteen rauhoittamiseen sekä henkiseen hyvinvointiin. Osana ensiapuyksikön palvelumallia on myös tapauskohtaiset ohjeet tarvittaviin some- tai verkkotoimenpiteisiin.

Sovellettava lainsäädäntö:
• Työturvallisuuslaki 8 § ja 28 §
  
• Rikoslaki 24 luku 1 a § ja 9 § ja 25 luku 7 a §

Lähteet
• Celuch, M., Oksa, R., Savela, N., & Oksanen, A. (2021). Longitudinal effects of cyberbullying at work on well-being and strain: A five-wave survey study. New Media & Society.
• Trionfi, B., & Luque, J. (2019). Newsroom best practices for addressing online violence against journalists: Perspectives from Finland, Germany, Poland, Spain and the United Kingdom. Vienna, Austria.
• Työsuojeluhallinnon verkkopalvelu: Epäasiallinen kohtelu. Nähty 1.4.2023.