Uusi teknologia auttaa suojelemaan lapsia ja nuoria somelähtöisiltä seksuaalirikoksilta.

| Lukuaika:6 minuuttia

21.01.2019

Someturva on digitaalinen lakipalvelu kaikille somen käyttäjille. Yksi Someturvan kehittämisen lähtökohdista on ollut, että suurin osa lapsiin ja nuoriin kohdistuvista rikoksista jää Rikosuhripäivystyksen mukaan ilmoittamatta. Halusimme parantaa lasten ja nuorten heikkoa oikeusturvaa Suomessa, etenkin sosiaalisessa mediassa tapahtuvien rikosten osalta. Uuden teknologian avulla on mahdollista tarjota lakiapua suoraan lapsille ja nuorille.

Kuva: Sharon McCutcheon, Pexels.
Kuva: Sharon McCutcheon, Pexels.

Someturva-palveluun ilmoitetaan keskimäärin 60 tapausta joka viikko, joista noin puolet täyttää rikoksen tunnusmerkit. Vuoden 2018 aikana olemme auttaneet noin kahdeksaasataa somessa loukkaavan tilanteen kohdannutta henkilöä, joista noin neljässäsadassa tapauksessa on kyse ollut rikoksesta. Ilmoituksen tehneistä noin 70 % on alaikäisiä.

Joulukuun alussa uutisoitujen Oulussa tapahtuneiden vakavien seksuaalirikosten vaikutus näkyy lasten ja nuorten Someturvaan ilmoittamissa tapauksissa selvästi. Lapsiin kohdistuneiden vakavien seksuaalirikosten osuus on kasvanut marraskuusta joulukuuhun 53 %. Kaikista ilmoitetuista tapauksista lapsen seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavia rikoksia (lapsen houkutteleminen seksuaalisiin tarkoituksiin, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen, lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö) on ollut marraskuussa 39 % ja joulukuussa 50 %.

Someturva-palvelussa monimutkainen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö on purettu siten, että kuka tahansa, myös lapsi, pystyy raportointikanavan avulla antamaan helposti riittävät tiedot juridisen arvion tekemiseksi. Palvelu mahdollistaa konkreettisen avun ja selkeiden toimintaohjeiden antamisen suoraan lapselle juuri hänen omaan, yksilölliseen tilanteeseensa. Tarjoamme apua verkossa tapahtuviin rikoksiin niiden omassa ympäristössä eli verkossa ja olemme tavoittaneet lapset ja nuoret pääosin Instagramin kautta. Someturvaan voi tehdä ilmoituksen myös anonyymisti ja saamiemme tietojen mukaan tavoitamme moninkertaisen määrän alaikäisiä rikoksen uhreja muihin palveluihin verrattuna. Olemme havainneet saamiemme tapausten valossa, että joitakin seikkoja ja näkökulmia on jäänyt huomioimatta koskien lapsiin kohdistuvia somelähtöisiä seksuaalirikoksia. Haluamme nostaa esiin seuraavat 10 huomiota:

1. Valtaosa lapsista ja nuorista on kuullut aikuisten someohjeet.

Ilmoittaessaan seksuaalirikoksista lapset ja nuoret pyytävät, että emme tuomitsisi. He kirjoittavat tienneensä, ettei tuntemattoman kanssa kannattaisi keskustella verkossa eivätkä siksi välttämättä ole antaneet esimerkiksi oikeaa nimeään tai osoitetietojaan keskustelukumppanilleen. Keskustelu alkaa usein kehumisella ja kuulumisten kyselyllä ja saattaa joskus jatkua jopa kuukausia lapsen kuuntelemisella ja kannustamisella. Lapsella on tunne, että tilanne on hänen hallinnassaan ja vuorovaikutus tapahtuu hänen ehdoillaan. Seksuaalissävytteisten viestien, videoiden, kuvien ja fantasioiden lähettäminen, kuvien ja videoiden pyytäminen, rahan ja päihteiden tarjoaminen, seksuaalisiin tekoihin houkuttelu, pakottaminen ja kiristäminen aikuisen taholta herättävät lapsessa häpeää ja syyllisyyttä.

Hallinnan tunteen menettäminen tuntuu hirveältä. Lapsi jää syyllisyyden ja häpeän kanssa yksin, koska kokee tienneensä riskit ja toimineensa väärin niistä huolimatta. Viha kääntyy usein itseen. Yksinkertaistettuna seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä dynamiikka pätee yhtä lailla somessa kuin sen ulkopuolellakin. Lapselle täytyy täysin yksiselitteisesti tehdä selväksi, että lain näkökulmasta hän on lapsi ja laki on aina tällaisissa tilanteissa lapsen puolella. Hän ei ole yksin ja on täysin sattumaa, että juuri hän on joutunut tällaisen väärän teon kohteeksi. Lapsi ei ole tehnyt itse mitään väärää vaan tällainen viestittely aikuisen taholta on väärin ja vastuu on aina aikuisella.

2. Lapsella ja nuorella on kyky puolustaa itseään, kun hän saa siihen työvälineet.

Kun nuori tietää faktat ja saa selkeät toimintaohjeet, hän pystyy itse puolustamaan oikeuksiaan. Nuori voi viestiä, että tietää häiritsijän toimivan väärin ja syyllistyvän rikokseen. Ilmaisen lakipalvelun avulla nuori voi osoittaa, että tietää omat oikeutensa eikä altistu kiristämisen ja pakottamisen kierteeseen. Tämä vahvistaa nuoren toimijuutta.

3. Somessa tapahtuvia rikoksia on mahdollista vähentää.

Lapsilla ja nuorilla on käsittämätön voima ja vahvuus puolustaa omia oikeuksiaan, kun he saavat siihen välineet. Juridisen arvion tukemana nuori voi esimerkiksi estää omien intiimien kuvien päätymisen nettiin. Nuorin voi ilmoittaa intiimien kuvien levittämisellä uhkaavalle henkilölle tekijän syyllistyvän kuvien levittämisellä rikokseen ja tehdä selväksi, että on valmis viemään asian poliisille ja on oikeutettu hakemaan vahingonkorvauksia. Nuori voi esimerkiksi ottaa kuvakaappauksen Someturvan vastauksesta ja lähettää sen uhkaajalle sekä vaatia häntä poistamaan kuvat kaikilta laitteiltaan. Näin pystytään usein estämään lasta esittävän seksuaalisen kuvan leviäminen verkkoon alun perinkin.

4. Grooming-tapausten eteneminen hyväksikäytöksi voidaan ehkäistä.

Poliisilta saamiemme tietojen mukaan grooming-tapauksista ei ilmoiteta poliisille vaan tilanteet ovat usein edenneet vakaviksi seksuaalirikoksiksi ennen kuin tapaukset tulevat poliisin tietoisuuteen. Someturva-palvelu auttaa ennaltaehkäisemään vakavia seksuaalirikoksia verkossa tukemalla lasta tai nuorta varhaisessa vaiheessa. Joulukuussa saamistamme ilmoituksista noin 10 % ilmoitettiin rikoksen uhasta. Näissä tapaukissa voimme estää rikoksen kokonaan tai estää grooming-tapauksissa vakavamman rikoksen tapahtumisen.

5. Kynnystä ilmoittaa vanhemmille ja poliisille on mahdollista madaltaa.

Lapsilla ja nuorilla on lähtökohtaisesti aina korkea kynnys kertoa häirinnän tai seksuaalirikosten kohteeksi joutumisesta ja aikuisten reaktiot pelottavat. Someturvaan tapauksen ilmoittaneelle nuorelle tarjotaan aina myös vanhemmille laadittua tapausselitettä, jonka avulla nuoren voi olla helpompi kertoa tapahtuneesta luotetulle aikuiselle ja poliisille. Tapausselitteessä kuvataan vanhemmille, mitä on tapahtunut ja miten tulisi seuraavaksi toimia Someturvan apu helpottaa myös rikosilmoituksen tekemistä poliisille. Kynnys ilmoittaa poliisille madaltuu, kun lapsi tai nuori tietää, että tapaus täyttää rikoksen tunnusmerkit.

Kuva: Gaelle Marcel, Unsplash.
Kuva: Gaelle Marcel, Unsplash.

6. Verkossa tapahtuvat seksuaalirikokset koskevat kaikkia lapsia, myös poikia.

Lapsen kynnys kertoa kohdatusta seksuaalirikoksesta aikuisille on korkea, mutta jos mahdollista, pojilla se vaikuttaa olevan vielä korkeampi. Pojissa istuu tiukasti ajatus siitä, että apua ei voi pyytää. Hävettää, että ei osaa ratkaista kaikkia tilanteita itse. Pojat yrittävät sinnikkäästi selvitä yksin todella vaikeista ja vakavista tilanteista. Kynnys kertoa seksuaalisesta ahdistelusta vaikuttaa olevan erityisen korkea, koska sille ei ole sijaa poikien maailmassa, ei sanoja eikä mallitarinoita. Poikien ilmoittamat tapaukset ovat samanlaisia kuin tyttöjen. Poikia ahdistelevat tutut ja tuntemattomat, naiset ja miehet.

7. Nuorimmat lapset eivät aina erota, mikä on kiellettyä ja mikä on laitonta.

Somealustojen ikärajat ovat verrattain korkeat, joten lapset ovat lähtökohtaisesti alustalla käyttäjäsääntöjen vastaisesti. Lapset usein tietävät tekevänsä asioita ilman lupaa tai vastoin aikuisten neuvoja. Lapsilla saattaa olla kaksi profiilia samalla somealustalla. Yksi aikuisille suunnattu ja toinen, salainen tili, kavereille tai tietylle porukalle. Vanhemmilta salaa luotu tili saattaa tehdä lapsesta haavoittuvaisen verkossa. Lapsi ei välttämättä pysty hahmottamaan, mikä on kiellettyä ja mikä on laitonta. Salaisen tilin perustaminen voi olla lapselta kiellettyä, mutta lapsen salaisen tilin käyttäminen hyväksi esimerkiksi houkuttelemalla seksuaaliseen kanssakäymiseen somessa on laitonta.

8. Somesaalistajat osaavat etsiä erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Verkossa on keskustelupalstoja, jossa nuoret etsivät ja löytävät arvokasta vertaistukea esimerkiksi masennusoireisiin, syömishäiriöihin, kiusaamiseen ja yksin jäämiseen. Somessa lapsia ja nuoria kontaktoivat osaavat etsiä erityisen haavoittuvassa elämäntilanteessa olevia nuoria ja tarjota heille tukea ja ihailua.

9. Ahdistelusta, häirinnästä ja hyväksikäytöstä halutaan raportoida.

Saamme paljon raportteja, jossa nuoret nimenomaan haluavat kertoa ja kuvata, kuinka yleistä ja arkipäiväistä ahdistelu ja häirintä verkossa on. Nuoret ovat raivostuneita, etteivät saa olla rauhassa verkossa. He ovat huolissaan itsestään, ystävistään ja etenkin nuoremmista verkossa. Nuoret vaativat verkkoympäristöä, jossa itse saa päättää milloin ja kenen kanssa vaihtaa seksuaalissävytteisiä viestejä.

10. Seksuaalissävytteisten viestien ja kuvien vaihtaminen somessa alaikäisten kesken osapuolten yhteisymmärryksessä on täysin ok.

Ei unohdeta tätä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus yksityiseen viestinvaihtoon, myös somessa. Alle 16-vuotias ei voi kuitenkaan antaa suostumustaan seksuaalissävytteiseen viestinvaihtoon aikuisen kanssa. Someturvan sivulla käy päivittäin noin 300 uutta henkilöä tutustumassa palveluun tai hakemassa tietoa verkossa tapahtuvista rikoksista ja omasta oikeusturvasta. Palvelu auttaa ymmärtämään tapahtunutta, antaa oikeudellisen arvion ja selkeät toimintaohjeet. Teemme yhteistyötä viranomaisten ja järjestöiden kanssa someturvallisemman Suomen rakentamiseksi. Olemme aloittaneet kuntien ja kaupunkien kanssa neuvottelut Someturvan integroinnista Wilma-järjestelmään. Palvelu on mahdollista integroida myös muihin online-alustoihin.

Kirjoittaja
Minttu Salminen | Someturvan perustajajäsen